Minä rakastan elämää niin paljon. Mikään ei ole ihanampaa, kun tulla illalla (yöllä) väsyneenä kotiin, kuunnella Captain Cougaria ja vain hymyillä. En tunne, että olisi syytä ressata mistään! Kliseinen asioilla on tapana järjestyä pitää oikeasti paikkansa. Tänään olin koulussa. Meillä oli äidinkielen tunnilla väittely ja ihan hyvin kai se sitten lopulta meni. Olin tosin melko jäässä, ainakin aluksi. Sen jälkeen mulla oli tanssiharkat. (Jazz- ja modernitanssi tms.) Sen jälkeen taas olin musiikkiteatterissa. Mun tarkoituksena oli lähteä kotiin heti harjotusten loputtua, mutta jotenkin IHMEEN KAUPALLA löysin itteni taas kerran asuntoloilta. Siellä sitten katottiin Moulin Rouge ja se on vaan niin ihana. Kun leffa loppus niin tunsin, että olis pakko lähteä kotia, ettei äiti ja isä unohda että mä asun vielä niitten talossa.. Huomenna mulla on koulua vaan 3 h. (Tavallaan 5, mutta kahella tunnilla kattotaan vaan jotain elokuvaa.) Koulun jälkeen on viulutunti ja sitten myöhemmin illlalla toiset viuluharkat. Eli melko rentoo!

Kerran ystäväni äiti sanoi, että kannattaa haistella kaikki mahdolliset pojat läpi. Hajusta/tuoksusta tietää, pitääkö ihmisestä vai ei. Todettu on, että ystäväni äiti on aivan oikeassa.. :)

Asuisitko mun kaa
Vaikka nukun päivät ja yöt puhuisin
Mun lapsuudesta sekavaa
Asuisitko mun kaa
Vaikka ärsyttäisin sun kavereita
Jotka vain tahtoo urheilla